Miten selkärangattomat eläimet luoitellaan?
Selkärangattomat eläimet luokitellaan viiteen eri pääryhmään jotka ovat: niveljalkaiset, nilviäiset, polttiaiseläimet, sienieläimet ja nivelmadot.
Nivelmadot ovat yksi iso ryhmä ja niitä on Suomessa tunnettu 179 lajia. Ne elävät vedessä tai kosteassa maastossa. Tutuin ja tunnetuin nivelmato on kastemato. Nivelmadon tunnusmerkkejä on, että se on tikapuumainen ja sen etupäässä on kaksi suurta hermosolua.
Niveljalkaiset jaetaan kolmeen pienempään ryhmään jotka ovat: hyönteiset, hämähäkkieläimet ja äyriäiset. Niveljalkaisiin eläimiin kuuluu yhteensä jo miljoona tunnettua lajia. Niveljalkaisien tuntomerkkejä on kuoriosa ja parilliset ruumiinosat. Suurin osa niistä lisääntyy suvullisesti, mutta suvutontakin lisääntymistä tavataan.
Niveljalkaiset jaetaan kolmeen pienempään ryhmään jotka ovat: hyönteiset, hämähäkkieläimet ja äyriäiset. Niveljalkaisiin eläimiin kuuluu yhteensä jo miljoona tunnettua lajia. Niveljalkaisien tuntomerkkejä on kuoriosa ja parilliset ruumiinosat. Suurin osa niistä lisääntyy suvullisesti, mutta suvutontakin lisääntymistä tavataan.
Nilviäiset jaetaan kahteen pienempään ryhmään, jotka ovat nimeltään simpukat ja kotilot. Nilviäisten ruumis jakautuu tavallisesti päähän, jalkaan, sisällyspussiin ja vaippaan. Isoin osa nilviäisistä elää meressä, joissa tai järvissä, mutta jotkut nilviäisistä elää myös maanpinnalla.
Polttiaiseläimet ovat yksi iso ryhmä ja niihin kuuluu noin 11 000 lajia. Polttiaiseläimet lisääntyvät joko suvullisesti hedelmöittymällä tai suvuttomasti jakaantumalla. Suurin osa niistä on merieläimiä ja pitävät viihdyttävänä elinpaikkana etenkin lämpimillä ja matalilla merialueilla.
Sienieläimillä ei ole varsinaisia elimiä, vaan niiden keho/olemus on säkkimäinen. Sienieläinten jalka on tavallisesti kiinnittyneenä sen kasvualustaan. Kaikki Suomessa elävät sienieläimet asuvat meressä.
Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Suvullinen lisääntyminen tapahtuu sukusolujen avulla eli koraan siittiöllä ja naaraan munasolulla.
Sisäisessä hedelmöityksessä naaraan munasolu ja koiraan siittiösolu kohtaavat naaraan sisällä kun taas ulkoisessa hedelmöityksessä siittiö ja munasolu kohtaavat naaraan ulkopuolella.
Kasteliero elää maanpinnan alapuolella, mutta kun sataa kastelierot nousevat maan pinnalle.
Se voi kasvaa 30cm pitkäksi ja on väriltään punertava tai ruskea.
Syntymästään asti kastemato ei ole joko nainen tai mies.
Sillä on molemmat sukuelimet paritteluun asti.
Sen jälkeen se menettää toiset.
Jos se on parittelun aikana toimnut miehenä se menettää miehen sukuelimet parittelun jälkeen ja silloin se on nainen.
Jos taas se on ollut parittelussa nainen se menettää naisen sukuelimet.
Katemadot ovat tärkeässä osassa maapallon kiertokulussa, ne hajottavat kuolleita kasveja mullaksi.
Kuva 1
Kuva 1
Ukkoetana
Kuvaus
Ukkoetana on tumma, lähes musta ja sen selässä on monta vaaleaa raitaa, joista se on helppo tunnistaa.
Se kasvaa n. 8-16 senttiseksi. Ukkoetanalla on neljä tuntosarvea, joista pisimpien päässä sillä on silmät.
Ravinto
Ukkoetana syö lahonneita kasvinosia ja sieniä, sillä ei varsinaisesti ole hampaita vaan se raastaa ravintoa kielellään jossa on tuhansia hampaita.
Lisääntyminen
K. 12.10.2013
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Miten selkärangattomat eläimet lisääntyvät?
Selkärangattomat eläimet lisääntyvät suvullisesti ja siinä on kaksi eri tapaa ulkoinen- ja sisäinenhedelmöitys. Useimmat eläimet lisääntyvät suvullisesti, mutta jotkut lajit lisääntyvät suvuttomasti.Suvullinen lisääntyminen tapahtuu sukusolujen avulla eli koraan siittiöllä ja naaraan munasolulla.
Sisäisessä hedelmöityksessä naaraan munasolu ja koiraan siittiösolu kohtaavat naaraan sisällä kun taas ulkoisessa hedelmöityksessä siittiö ja munasolu kohtaavat naaraan ulkopuolella.
Nivelmadot
Kasteliero
Kasteliero on tunnetummalta nimeltään kastemato.Kasteliero elää maanpinnan alapuolella, mutta kun sataa kastelierot nousevat maan pinnalle.
Se voi kasvaa 30cm pitkäksi ja on väriltään punertava tai ruskea.
Syntymästään asti kastemato ei ole joko nainen tai mies.
Sillä on molemmat sukuelimet paritteluun asti.
Sen jälkeen se menettää toiset.
Jos se on parittelun aikana toimnut miehenä se menettää miehen sukuelimet parittelun jälkeen ja silloin se on nainen.
Jos taas se on ollut parittelussa nainen se menettää naisen sukuelimet.
Katemadot ovat tärkeässä osassa maapallon kiertokulussa, ne hajottavat kuolleita kasveja mullaksi.
Niveljalkaiset
Sontiainen
Kuvaus
Sittiäinen on Suomen suurin sittiäinen ja sen selkä on musta, ja vatsa puoli vahvoine jalkoineen metallinsininen. Sontiainen on kooltaan 20-25mm. Sontiaisella on selässään peitinsiivet mitkä ovat selvästi pitkittäissuuntaiset. Sontiaisella on tuntosarvet, jotka ovat lyhyet ja paksunevat kohti päätä.Ravinto
Sontiainen syö kasvissyöjä eläinten jätöksiä.Lisääntyminen
Koiras ja naaras kaivavat jopa puolen metrin pituisen onkalon lantakasan alle keväällä, johon naaras kaivaa vielä lisäksi sivuonkaloita joihin se tuo jokaiseen vähän lantaa ja laskee sinne sitten munia. Myöhemmin naaras tukkii vielä onkalot lannalla. Sitten kun munista kuoriutuu toukkia ne käyttävät lantaa ravinnokseen noin. vuoden ennen kuin ne siirtyvät kotilovaiheeseen, jonka jälkeen ne tulevat esiin koteloista täysikasvuisina sontiaisina.Elinympäristö
Sontiaiset asvat yleensä siellä missä karja laiduntaa, koska niiden lisääntymiseen kelpaa vain karjan lanta. Sontiaiset ovat vähentyneet sitä mukaan kuin meidän karjamme ja laitumemme. Iltaisin niitä voi nähdä karjaeläinten ympärillä.
Kuva 2
Nilviäiset
Ukkoetana
Kuvaus
Ukkoetana on tumma, lähes musta ja sen selässä on monta vaaleaa raitaa, joista se on helppo tunnistaa.
Se kasvaa n. 8-16 senttiseksi. Ukkoetanalla on neljä tuntosarvea, joista pisimpien päässä sillä on silmät.
Kuva 1
Ukkoetana syö lahonneita kasvinosia ja sieniä, sillä ei varsinaisesti ole hampaita vaan se raastaa ravintoa kielellään jossa on tuhansia hampaita.
Lisääntyminen
Ukkoetanat ovat hermafrodiitteja, eli niillä ei ole vain yhtä sukupuolta
vaan niillä on molemman sukupuolen sukuelimet. Paritellessaan ne takertuvat toisiinsa.
Elinympäristö
Normaalisti ukkoetanat elävät metsissä. Niitä näkyy harvemmin puutarhoissa, joissa niitä kuitenkin saattaa esiintyä sateen aikana, jolloin ne vaeltavat paikasta toiseen.

Suruviesti Pekka Perhosesta
S. 26.05.2012K. 12.10.2013
Pekka perhonen koki onnellisen elämän kunnes se koki traagisen kuoleman. Pekka oli lähtenyt yöllä lentoreissulleen, juuri kun oli syönyt kasvien lehtiä ja kukkia muutaman ystävänsä kanssa. Mutta yllättäen tiellä tuli vastaan auto. Pekan refleksit eivät olleet tarkeepsi nopeat ja se lititstyi vasten auton tuulilasia. Muut pekan ystävät selvisivät, mutta yhdelle tuli siipirikko ja sen yksi kolmesta ruumiin osasta vaurioitui. Se ehti kuitenkin viettämään ihanan kesän nautiskellen kukkien mettä. Pekka oli kauniin näköinen oranssi musta nokkosperhonen. Sillä oli pitkät, suorat tuntosarvet ja röpöläiset reunat isoimmissa ruumiinosissaan, siivissään. Tulemme aina muistamaan Pekan ystävällisenä ja toukkarakkaana perhosena, joka ajatteli ja auttoi muita. Jäämme kaipaamaan häntä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.